13 Oikea kammio

Tässä kappaleessa tarkastellaan oikean kammion (RV) systolisen funktion ja läpimitan määrittämistä.

13.1 Systolinen funktio

Edellä luvussa 6.1 käsiteltiin vasemman kammion basaalisen ejektiofraktion mittaamista M-moodilla ja 2D-mittauksilla. Kyseisissä mittauksissa hyödynnettiin yksinkertaistusta, jonka mukaan vasen kammio supistuu ennen kaikkea vaakasuunnassa.

Oikean kammion kohdalla voidaan hyödyntää päinvastaista yksinkertaistusta, jonka mukaan oikea kammio supistuu ennen kaikkea pystysuunnassa. Tätä ajattelutapaa noudattaen oikean kammion systolisesta funktiosta voidaankin saada käsitys mittaamalla trikuspidaaliläppärenkaan lateraalinurkan pystysuuntaisen liikkeen amplitudi. Tästä suureesta käytetään nimitystä TAPSE (tricuspid annular plane systolic excursion) (Kuva 13.1).


TAPSEn määritelmä. Kun tarkastelupisteenä (sininen pallo) on trikuspidaaliläppärenkaan lateraalireuna, oikean kammion liikehdintä diastolen ja systolen välillä piirtää “meren aaltojen” kaltaista liikettä. Tämän aaltoliikkeen amplitudi on TAPSE.

Kuva 13.1: TAPSEn määritelmä. Kun tarkastelupisteenä (sininen pallo) on trikuspidaaliläppärenkaan lateraalireuna, oikean kammion liikehdintä diastolen ja systolen välillä piirtää “meren aaltojen” kaltaista liikettä. Tämän aaltoliikkeen amplitudi on TAPSE.


13.1.1 TAPSEn mittaus

Mittaus suoritetaan seuraavasti:

  1. Haetaan edustava nelilokerokuva, jossa saadaan mittauslinja sydämen kärjestä suoraan trikuspidaaliläppärenkaan lateraalireunaan

  2. Aktivoidaan M-moodi painamalla sen nappulaa

  3. Trikuspidaaliläppärengas alkaa piirtää “meren aaltoa”, jolloin mitataan hypotenuusa aallon huipusta aallon pohjaan Caliper-nappulamittauksella. Huom! UKG-laite ei tällöin ilmoita hypotenuusaa vaan kateetin (aaltoliikkeen amplitudi) eli TAPSEn.

Mittauksen vaiheet on kuvattu alla (Kuva 13.2).


TAPSEn mittaus M-moodilla.

Kuva 13.2: TAPSEn mittaus M-moodilla.


TAPSEn mittaus on yleisesti ottaen erittäin helppoa. Merkittävimmät aloittelijan haasteet:

  • riittävän hyvän näkyvyyden saaminen sydämen oikeaan puoleen
  • trikuspidaaliläppärenkaan erottaminen muista oikean kammion rakenteista M-moodikuvassa.

TAPSEn mittauksesta on erinomainen The Echo Ladyn video YouTubessa - voin suositella sitä lämpimästi aloittelijoille.

13.1.2 TAPSEn viitealue

TAPSEn tulisi olla 17 mm tai yli. Tätä matalampaa arvoa pidetään viitteellisenä sille, että oikean kammion systolinen funktion on alentunut.

13.2 Läpimitta

Oikean kammion läpimitta määritetään diastolessa välittömästi trikuspidaaliläppärenkaan distaalipuolelta (sydämen kärjen puolelta). Tästä basaalisesta mitasta käytetään kirjallisuudesta lyhennettä RVD1.

Hieman harvemmin törmää kirjallisuudessa (ja vielä tätä harvemmin klinikassa) midventrikulaariseen mittaan, josta käytetään lyhennettä RVD2.

Mittauksen vaiheet on kuvattu alla (Kuva 13.3). Mittaukset suoritetaan Caliper-painikkeella.


RVD1- ja RVD2-mittausten suoritus.

Kuva 13.3: RVD1- ja RVD2-mittausten suoritus.


13.2.1 RV-mittojen viitealueet

Oikean kammion normaalit mitat on esitelty alla taulukossa 13.1. Voit halutessasi lukea lisää aiheesta alan kattojärjestöjen suosituksesta Recommendations for Cardiac Chamber Quantification by Echocardiography in Adults.

Taulukko 13.1: Oikean kammion normaalit mitat
Kuvattava rakenne Keskiarvo ± SD Viitealue
RVD1 (mm) 33±4 25-41
RVD2 (mm) 27±4 19-35




UKG-opas © 2022 by Ville Langén is licensed under CC BY-SA 4.0