7 Aortta (Ao)

7.1 Aortan tyvi

Aloittelija voi yrittää painaa mieleensä lukeman 4 cm - yleisesti ottaen aortan tyvi ei saisi olla yli 4 cm leveä.

Mittaus suoritetaan kätevimmin UKG-laitteen 2D-kuvasta Caliper-painikkeella PSLAX-projektiossa. Lisäksi tarvitset hiiren vasenta painiketta sekä Print-painiketta (Kuva 7.1).

Kuva 7.1: Caliper- ja Print-painikkeet sekä hiiren vasen painike.

Jos ilmaisee vain yhden mitan aortasta, se on käytännössä aina aortan tyvi, ja se merkitään varsin yleisesti pelkällä lyhenteellä “Ao” lausuntoon.

Mitataksesi aortan tyven, pysäytä ensin liikkuva 2D-kuva Freeze-painikkeella. Liikuta pallohiirellä pysäytettyä kuvasarjaa siten, että aorttaläppä sulkeutuu kiinni. Tämän jälkeen ensimmäinen Valsalvan sinus merkitään hiiren vasemmalla painikkeella, toinen suoraan Print-painikkeella, jolloin sinusten väliin jäävä jana tulee mitatuksi ja tulostetuksi (Kuva 7.2).

Kuva 7.2: Aortan tyven mittaus 2D-kuvasta. Mittaus suoritetaan kun aorttaläppä on kiinni (loppudiastolessa).

7.2 Aortta: lisätietoa

7.2.1 2D- vs. M-moodimittaus

Aortan tyvi mitataan nykysuositusten mukaan 2D-kuvasta. Tarkoituksena on mitata maksimaalinen läpimitta yhden Valsalvan sinuksen pohjalta toisen pohjalle.

Tulet näkemään, että monet kollegat käyttävät yhä M-moodia aortan tyven (ja samalla vasemman eteisen) mittaamiseen ja saattavat olla erittäin harjaantuneita tässä. Käytännössä M-moodin kursori on kuitenkin vaikea saada liikkuvassa kuvassa osumaan juuri sellaiseen kulmaan, että mitta tulee otetuksi Valsalvan sinuksien välistä maksimaalista läpimittaa kuvaavasti. Siksi mittaan itse aina aortan mitat vain 2D-kuvasta. Toinen syy on ajan säästäminen: koen itse, että M-moodissa riittävän hyvän kulman metsästämiseen menisi usein enemmän aikaa kuin välittömiin 2D-mittauksiin. Tässä oppaassa ei käsitellä aortan tyven mittausta M-moodilla.

7.2.2 Aortan muut mitat

Koskien aortan mittojen raportointia kokemukseni on seuraava: jos Turun seudulla tehdyssä UKG:ssa käytetään termiä Ao, tällä kuvataan yleensä nimenomaan aortan tyveä. Tätä seuraa toisinaan - mutta ei suinkaan aina - muita aortan mittoja. Jos raportoit lausunnossasi useita aortan dimensioita, voi olla viisainta ettet käytä lyhennettä Ao ollenkaan vaan purat tuon lyhenteen auki muotoon “aortan tyvi”.

Alan kattojärjestöt ASE ja EACVI painottavat, että ainoastaan aortan annuluksen mittaus suoritetaan keskisystolessa (Kuva 7.4), kaikki muut mitat loppudiastolessa (Kuva 7.3). (Tosin aortan kaaren mittauksesta en ole löytänyt/lukenut näiden kattojärjestöjen suosituksia, joten en ole kiinnittänyt systole vs. diastole -kysymykseen suurta huomiota tuossa.)

Taulukko 7.1: Aortasta UKG:lla tyypillisesti mitattavia dimensioita.
Aortan dimensio	Mittaushetki	Keneltä mitataan
Aortan annulus	Keskisystole	Esim. TAVI-leikattavat
Aortan tyvi	Loppudiastole	Aina
STJ	Loppudiastole	Vähintään silloin jos aortan dilataatio
ATA	Loppudiastole	Vähintään silloin jos aortan dilataatio
Aortan kaari	(ei ohjeistusta)	Vähintään silloin jos aortan dilataatio
Lyhenteet:
STJ, sinotubulaarijunktio. ATA, nouseva tubulaarinen aortta (ascending tubular aorta).

Kuva 7.3: Sinotubulaarijunktio ja nouseva tubulaarinen aortta. Mittaus suoritetaan loppudiastolessa.

Kuva 7.4: Aortan annulus mitataan keskisystolessa.

ASEn ja EACVI:n mukaan aortan mitat tulisi ilmaista ns. leading edge-to-leading edge -periaatteella. Selkeyden vuoksi tässä oppaassa kuitenkin esitetään kaikki 2D-kuvasta tehtävät läpimittamittaukset inner edge-to-inner edge -periaatteella. Rajaan näiden periaatteiden käsittelyn tämän oppaan ulkopuolelle. Voit halutessasi lukea asiasta lisää esim. Oxborough’n ja kollegoiden artikkelista.

7.2.3 Aortan viitearvot

Kuten edellä jo mainittu, aortan tyvi ei saisi olla yli 4 cm leveä.

Yleensä aortta kapenee sinotubulaarijunktion kohdalla, ja myös nouseva tubulaarinen aortta on kapeampi kuin aortan tyvi. Tarkempia yksilökohtaisia viitearvoja aortan eri dimensioista voi tarvittaessa tarkastella hoitosuosituksista.